Test your skills

1.

Puuraaka-aine

1. Suomen puuston kokonaistilavuus oli 2357 milj. m³ ja vuotuinen kasvu 105,5 milj.m³ vuonna 2017. Paljonko oli teollisuuden hakkuukertymä?

2. 2. Puunjalostuksen kannalta tärkeimmät ominaisuudet ovat tiheys, oksaisuus ja mahdolliset viat, koska (valitse 3)

3. 3. Pystykauppa on yleisin puukauppamuoto. Sillä tarkoitetaan:

4. 4. Järeys on tärkein tukin arvoon vaikuttava tekijä, josta voidaan maksaa korkeampaa hintaa puukaupassa.

5. 5. Puuraaka-aineen oksaisuus

6. 6. Tukista saadaan sahattaessa karkeasti:

7. 7. Kuusen laatuominaisuuksien vaihtelu on mäntyä pienempää ja jalostusarvon määräytymisessä tukin järeydellä onkin suurempi paino kuin männyllä.

8. 8. Mäntytukin laatuluokat: A – terveoksainen latvatukki B – kuivaoksainen tyvi- tai välitukki C – oksaton tyvitukki

9. 9. Sivutuotteet muodostavat noin 15 % sahan myyntituotoista. Mikä sivutuotteista on taloudellisesti merkittävin?

10. 10. Arvosaanto tarkoittaa sahatavarasta saatavaa suurinta mahdollista arvoa. Optimoimalla sahaus arvosaantoperiaatteella otetaan huomioon myös hakkeen ja sahanpurun osuus antamalla sivutuotteille arvo.

11.

Puunhankinta

11. Puunhankinnassa korjuun operatiivisen suunnittelun lähtökohta on

12. 12. Tukkipuun toimituksissa operaatiot suunnitellaan yleensä niin, että

13. 13. Apteerauksella tarkoitetaan

14. 14. Jakauma-asteen seuraamisella puunkorjuussa tarkoitetaan

15. 15. Käytäntöön vakiintuneiden puutavaralajien (kuitu, tukki, pikkutukki…) määritykset perustuvat

16. 16. Suomessa puukaupassa puu mitataan kuoripäällisenä, jolloin tukista maksettavaan kantohintaan sisältyy myös kuoren osuus.

17. 17. Tehdasmittaus mahdollistaa tukkien laatuhinnoittelun, koska laatu on pölkyittäin todettavissa, mikä hakkuukonemittauksessa ei ole mahdollista.

18.

Sahatavaran valmistus

Tuotannonsuunnittelu

18. Kuorellisen tukin sahauksesta saadaan:

19. 19. Käytännössä sahan tuotannonsuunnittelu optimoi

20. 20. Mitä tarkoitetaan puun käyttösuhteella?

21. 21. Nyrkkisääntönä suomalaisessa sahateollisuudessa voidaan pitää käyttösuhdelukua

22. 22. Lyhyen aikavälin suunnittelussa tehdään yksityiskohtainen sahaussuunnitelma

23. 23. Esimerkiksi jo 1 mm:n mittausvirhe tukin latvaläpimitassa voi aiheuttaa vuodessa yli 300 000 euron menetyksen raaka-aineessa, jos saha käyttää vuodessa 650 000 m3 tukkeja.

24. 24. Mihin sahaussimulaattoria käytetään pääsääntöisesti?

25. 25. 1970-luvulle asti sahojen asetesuunnittelu tehtiin laskemalla matemaattisia malleja ja käytettiin havainnollisia ja käytännönläheisiä ”postauspalikoita”.

26. 26. Puuraaka-aineen vikaisuudet: epäsuoruus lisää raaka-aineen kulutusta sahauksessa.

27.

Tukkien lajittelu ja mittaus

27. Mikä on tukkilajittelun tarkoitus sahalla?

28. 28. Uusimmissa suomalaissahojen lajittelulinjoissa voi olla jopa 120 lokeroa. Mitä suurempi lokeromäärä on, sitä tarkemmalla jaolla tukit voidaan lajitella.

29. 29. Röntgenmittauksen avulla sahatukista voidaan määrittää

30. 30. 3-D Kameratekniikka mahdollistaa myös tukin kuorettoman lajitteluhalkaisijan mittauksen kuoren alta myös jäisellä puulla.

31. 31. Milloin asennettiin ensimmäinen röntgen-mittari Suomen sahateollisuudessa?

32.

Tukkien kuorinta

32. Mikä on tukkien kuorinnan tehtävä?

33. 33. Käyttökohteesta riippuen massateollisuuteen myytävässä sahahakkeessa sallitaan enintään

34. 34. Roottorikuorinnassa puut syötetään koneeseen

35. 35. Kuorimakoneen yhteyteen liitetty tyvensievennys (”redusointi”) on muodostunut alan standardiksi etenkin Suomen sahateollisuudessa.

36.

Sahausprosessi

36. Mitä tarkoitetaan pohjoismaisella sahaustavalla?

37. 37. Läpisahaus menetelmä tunnetaan myös nimillä aihiosahaus, stammware-sahaus tai tuppeensahaus.

38. 38. Nykyaikaisilla sahalinjoilla pyritään tukit pääsääntöisesti sahaamaan

39. 39. Metallikappaleiden tunnistusta varten on kuorimakoneen jälkeen yleensä sijoitettu magneettisuuteen perustuva metallinilmaisin, joka sijaitsee

40. 40. Asetteen vaihto on tarpeen, kun

41. 41. Missä pelkkahakkuri yleensä sijaitsee sahalinjalla?

42. 42. Mitä kuuluu ns. alasahan laitteisiin?

43. 43. Kiinteäsasetteinen sahakone mahdollistaa lajiteltujen tukkien sahaamisen tehokkaasti ennalta suunnitellulla ja sahaan asennetulla sahausasetteella. Sahaustapa vaatii tukkien lajittelun ennen sahausta hyvän saannon varmistamiseksi.

44. 44. Muuttuva-asetteisessa sahakoneessa saha-asetetta säädetään tukkieräkohtaisesti. Tukki tai pelkka mitataan ja lajitellaan ennen sahausta hyvän saannon varmistamiseksi.

45. 45. Pohjoismaisessa sahaustekniikassa tukin pinnat haketetaan suoraan selluhakkeeksi, jolloin vältytään erillisten pintakappaleiden käsittelemiseltä.

46. 46. Valmiiden sahatavarakappaleiden mitat ja kosteudet on Suomessa määritelty Rakennustiedon julkaisemissa RT-korteissa, joissa sallitut mittapoikkeamat ovat eurooppalaisen standardin EN 336 mukaisia.

47.

Terätekniikka

47. Sahateollisuudessa eniten käytössä oleva terätyyppi on pyöröterä.

48. 48. Vannesahanterien käyttöympäristö on vaativa. Vannesahauksessa terä kiristetään teräpyörien ja ohjaimien väliin usean tuhannen kilon vetoon, terän pyörimisnopeus

49.

Dimensiolajittelu

49. Mitä tuoreen sahatavaran lajittelulla tarkoitetaan?

50. 50. Tuorelajitteluprosessissa voidaan ajaa useampaa dimensiota (paksuus x leveys) samanaikaisesti?

51.

Rimoitus ja kuivaus

51. Mikä on yleensä vastasahatun puun kosteusprosentti?

52. 52. Mitä tarkoittaa yleisesti käytetty lyhenne RH?

53. 53. Kuinka paljon puu kutistuu (%) tangetin suunnassa kuivattaessa alkukosteudesta absoluuttisen kuivaksi?

54.

Lämpölaitokset

54. Kuinka paljon lämpöenergiaa tarvitaan keskimäärin yhden sahatavarakuution kuivaamiseen?

55.

Sahatavaran lajittelu kuivauksen jälkeen, tasaamo

55. Sahatavaran laadunmääritys perustuu yhteisesti sovittuun pohjoismaiseen sahatavaran lajitteluohjeeseen.

56.

Sahatavaran paketointi, varastointi ja merkintä

56. Mitä tarkoittaa trukkipaketti?

57. 57. Mitä tarkoittaa FiFo-periaate?

58. 58. Mitä tarkoitetaan ryhmäpaketeilla?

59. 59. Mitä tarkoitetaan sahatavaran leimauksella

60.

Sahalinjalla suoritettavat mittaukset

60. Kuinka paljon parempi tilavuussaanto voidaan saavuttaa vinosärmäyksellä ensimmäisillä sivulaudoilla?

61. 61. Pääsääntöisesti pelkkaa ja parrua mitataan sahalinjalla sivulautojen optimoimiseksi.

62. 62. Sivulautojen optimoinnissa päätetään lautojen leveys ja paikka.

63.

Sahatavaran laadutusjärjestelmät, konenäkösovellukset

63. Sahatavaran laatulajittelu perustuu resonanssivärähtelytekniikkaan.

64. 64. Visuaalisessa lujuuslajittelussa käytetään eurooppalaista standardia EN14081-1, jonka pohjoismainen lajitteluohje INSTA 142 määrittää lujuuslajitteluvaatimukset.

65. 65. Dimensiolajittelussa eli tuorelajittelussa sahatavarakappaleet lajitellaan tuoreena heti sahauksen jälkeen dimensioiden sekä usein myös laadun perusteella.

66.

Laatulajittelu ja lujuuslajittelu

66. Mihin perustuu sahatavaran laatulajittelu?

67. 67. Sahatavaran lujuusluokat ovat T3, T2, T1, T0.

68. 68. Oksaisuus on yleisin sahatavarakappaleen laatua määräävä ominaisuus.

69.

Laadunvalvonta ja sertifiointi

69. Mikä on tuotesertifioinnin tehtävä?

70. 70. Ketkä tekevät sertifiointeja?

71. 71. Sahalla syntyvän hakkeen laatuominaisuudet riippuvat palakoosta, kuiva-ainepitoisuudesta ja kuoripitoisuudesta.

72. 72. Sertifiointimerkkiä voidaan käyttää niissä tuotteissa, jotka minimissään

73. 73. Mitä hyötyä on yritykselle sertifikaateista?

74. 74. Mitä tarkoitetaan yrityksen laadunvalvonnalla?

75.

Kunnossapito

75. Mitä ensisijaisesti tarkoitetaan sahateollisuuden kunnossapidolla?

76. 76. Mihin pyritään ensisijaisesti sahan kunnossapitojärjestelmällä?

77. 77. Mihin pyritään ensisijaisesti sahan kunnonvalvonnalla?

78.

Turvallisuus ja suojelu

78. Henkilöturvallisuuden kannalta sahateollisuuden merkittävimmät riskitekijät ovat

79. 79. Sähkölaitteet ovat merkittävin tulipalon syttymislähde Suomessa. Ennakoivana toimenpiteenä (valitse yksi tai useampi):

80. 80. Sahateollisuudessa sattuu muuhun teollisuuteen verrattuna suhteellisen paljon tapaturmia. Alan tapaturmille ominaista on

81. 81. Työturvallisuuslain 738/2002 mukaan työnantajalla on velvollisuus olla selvillä työhön liittyvistä terveyttä ja turvallisuutta uhkaavista vaaratekijöistä ja poistaa tai hallita niitä.

82. 82. Sahateollisuus ja mekaaninen puuteollisuus kuuluvat paloturvallisuusluokkaan 3 eli toimintoihin, joihin liittyy huomattava tai suuri palovaara tai joissa voi esiintyä räjähdysvaara.

83.

Markkinat ja myynti

83. Mitä tarkoitetaan terminaalimyynnillä?

84. 84. Pohjoismaissa puunkäyttö asukasta kohti (m³/capita) on maailman huippua.

85. 85. Teollisuusmyynti (b-to-b, business to business) tarkoittaa:

86. 86. Minkälaisia tarkasteluajanjaksoja tuotannonsuunnittelussa käytetään?

87. 87. Suomalaisen sahatavaran vienti tapahtuu pääsääntöisesti

88. 88. Suomessa metsät on sertifioitu valtaosin FSC-järjestelmän mukaan.

89.

Tietojärjestelmät ja niiden hyödyntäminen

89. Mistä sanoista toiminnanohjausjärjestelmät ERP tulee?

90. 90. Tuotannon suunnittelulla haetaan

91.

Sahatavarajalosteet

91. Suomessa toimivat höylätavaran tuottajat ovat keskittyneet

92. 92. Liimapuun enimmäiskorkeus on noin 2 metriä ja enimmäispituus noin 30 metriä

93. 93. CLT levy tulee sanoista

94. 94. ThermoWood®-prosessilla valmistetaan

95. 95. Suomessa painekyllästetty sahatavara, kestopuu, on

96.

Toimiala tänään

96. Sahateollisuudesta syntyvä tuotteet käytetään pääasiassa

97. 97. Suomen metsien kokonaispuuston määrä on

98. 98. Suomen metsät ovat pääsääntöisesti

99.

Tulevaisuuden haasteet

99. Suomalaisen sahateollisuuden palveluksessa työskentelee

100.

Tulevaisuuden visio

100. Mitkä tekijät ovat suomalaisen sahatavaran keskeisiä kysynnän ajureita?

101. 101. Sahatavaratuotannon Suomessa milj. m3 / vuosi ennustetaan nousevan vuoteen 2035 mennessä

102. 102. Puun modifioinnin tavoitteena on vaikuttaa puun ominaisuuksiin, kuten mittapysyvyyteen ja säänkestävyyteen, ulkonäköön ja toiminnallisiin ominaisuuksiin kuten palonkestävyyteen. Modifiointimenetelmiä ovat mm. kuumakäsittely, puristaminen, painekyllästys, pintakäsittelyt. Modifioidun puun markkinat ovat kasvavat.